Eurooppa viro maria service

eurooppa viro maria service

Luxemburgissa, Saksassa, Ruotsissa ja Virossa yrittäjien osuus oli 9 prosenttia. Keskimääräinen osuus koko EU: Alakohtaisesti tarkasteltuna eniten yrittäjiä toimi vuonna tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen korjaamisen alalla, joilla yrittäjiä oli yhteensä 4,8 miljoonaa. Tämä on 16 prosenttia kaikista EU: Ruotsin Malmöstä kotoisin oleva freelance-oopperalaulaja Hanna-Maria tietää tämän omakohtaisesti.

Kun hän kaipasi uusia haasteita, hän otti yhteyttä paikalliseen EURES-neuvojaan, joka auttoi häntä pääsemään Saksan työvoimapalvelun kautta koe-esiintymiseen Hampuriin. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Haluaisin todella saada työtilaisuuksia Saksassa.

Siellä on paljon enemmän oopperataloja kuin Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa. Hanna-Maria on opiskellut saksaa kolme vuotta, joten hän osaa kieltä jonkin verran ja kehittyisi siinä varmasti nopeasti, jos muuttaisi Saksaan. Hän pystyy jo laulamaan saksaksi ja hyödyntää itsensä työllistävänä ammattilaisena täysin kaiken saatavilla olevan paikallisen ja alaa koskevan asiantuntija-avun. Taking a look at self-employed in the EU — Eurostatin raportti. Huomaa, että EURES ja Euroopan komissio eivät vastaa edellä mainittujen kolmansien osapuolien verkkosivustojen sisällöstä.

Focus on… -artikkelit on tarkoitettu antamaan tietoa EURES-portaalin käyttäjille ajankohtaisista aiheista ja suuntauksista sekä herättämään keskustelua; ne eivät välttämättä kuvasta Euroopan komission näkemyksiä. Evästeet Tällä sivustolla käytetään evästeitä sivujen selaamisen helpottamiseksi.

Älä muistuta minua uudelleen. Kansanedustuslaitos hajotettiin syksyllä ja kaikki puolueet lakkautettiin Diktaattorina hallinnut Konstantin Päts perusti ylhäältä johdetun puolueen Isänmaanliitto Isamaaliit. Joulukuussa vapsit suunnittelivat vallankaappausta suomalaisen Sinimustat -järjestön tuella, mutta viranomaiset saivat siitä vihiä ja juonijat pidätettiin. Konstantin Päts hallitsi Viroa varsin yksinvaltaisesti vuoteen , jolloin hänet nimitettiin uuden, vuonna säädetyn perustuslain mukaiseksi presidentiksi ja hän palasi perustuslailliseen hallintotapaan.

Helmikuussa kansanäänestyksessä kannatettiin paluuta demokratiaan. Perustuslaillisuuteen palaaminen ei kuitenkaan tuonut juurikaan muutosta vallanpitoon, ja Konstantin Päts jatkoi presidenttinä. Neuvostoliiton ja Britannian neuvotellessa sopimusta huhtikuussa Viro ja Latvia solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa.

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen Virolla itsellään oli tuolloin rauhanaikaisena vahvuutena jatkuvasti palveluksessa 15  sotilasta.

Kesäkuussa Molotov esitti Virolle uhkavaatimuksen, jossa syytettiin Viroa yhteistyösopimuksen rikkomisesta ja vaadittiin saada tuoda lisäjoukkoja maahan. Viron hallitus piti vastarintaa toivottomana, minkä vuoksi vaatimus hyväksyttiin.

Elokuussa Virosta tuli yksi neuvosto­tasa­valloista. Presidentti Konstantin Päts vangittiin, ja hän kuoli Neuvostomiehitys keskeytyi kolmeksi vuodeksi Saksan vallattua jälleen Baltian kesällä Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolainen hallinto.

Sen johdossa oli näennäisesti vapaussoturien liikkeen vapsien johtohahmoihin kuulunut Hjalmar Mäe. Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset noin —1  henkilöä poistettiin kokonaan vuoden aikana, mikä todettiin Wannseen pöytäkirjoissa Puna-armeija miehitti Viron uudelleen syyskuussa sen jälkeen, kun Suomi oli tehnyt syyskuun alussa Neuvostoliiton kanssa aselevon.

Varsinaisesti neuvostojärjestelmä vakiinnutettiin toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan , ja maatilat muutettiin kollektiiveiksi. Viron sosialistinen neuvostotasavalta oli melko suljettu luvun loppupuoliskolle asti. Vähitellen virolaiset alkoivat katsella maan pohjoisosissa myös Suomen televisiota. Ideologisen taistelun tehostamiseksi Viron kommunistisen puolueen pääsihteeriksi nimitettiin Karl Vaino.

Vuoden Moskovan kesäolympialaisten eräitä tapahtumia, kuten purjehdus järjestettiin Tallinnassa. Vuonna Mihail Gorbatšovin pääsihteerikaudella vaihtui myös Viron kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri. Uusi pääsihteeri oli kansallismielinen Vaino Väljas. Marraskuussa Viron korkein neuvosto julisti maan suvereeniksi.

Kansanäänestyksessä suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista. Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi Vuonna Viron hallitus määritteli   maan asukasta "ulkomaalaisiksi" ja määräsi heidät hakemaan oleskelulupaa. Viimeiset Venäjän armeijan joukot vetäytyivät elokuuhun mennessä.

Viron talous alkoi kasvaa kovaa vauhtia. Muun muassa kiinteistösijoituksilla oli suuri merkitys Viron talouden nousussa. Heikki Rausmaan väitöskirjan mukaan Viro alkoi vuodesta rakentaa demokraattisen markkinatalouden perustaa. Tällöin Suomi linjasi salaa tukevansa Viroa maksimaalisesti. Presidentti Mauno Koivisto ohjeisti ministereitä, että tuen voi kanavoida kulttuurin nimissä. Poliittisempi rahoitus hoidettiin helmikuusta Tuglas-seuran kautta, ja seurasta tulikin virolaisten tukikohta Helsingissä.

Ulkoministeri Lennart Meri oli ahkera vierailija. Muut Suomen ministeriöt tukivat Viron infrastruktuuria, yksityistiloja, koulutusta, terveydenhoitoa ja paikallishallinnon uudistamista.

Viisumien määrä Suomeen nousi 4  Myös kunnat, järjestöt, puolueet ja yksityishenkilöt tukivat Viroa. Helmikuussa Viro julisti päämääräkseen täyden itsenäisyyden, mutta Koivisto ja Harri Holkerin hallitus jatkoivat tukea hiljaisesti sen jälkeenkin. Viro hyväksyttiin keväällä kuuden muun maan kanssa sotilasliitto Naton jäseneksi.

Toukokuun alusta Virosta tuli myös Euroopan unionin jäsenvaltio yhdeksän muun maan kanssa. Vuosina — Viro soti Irakissa Yhdysvaltojen rinnalla. Vuonna Virolla oli joukkoja Irakissa noin 40 miestä. Sodassa kuoli kaksi ja haavoittui parikymmentä virolaista. Romahdus johtui maan kaikkien taloussektoreiden — niin tehdasteollisuuden, rakentamisen, vähittäiskaupan kuin vienninkin — nopeasta heikentymisestä. Vuoden alussa Viron valuutaksi vaihdettiin euro.

Aiempi valuutta oli Viron kruunu. Viro solmi uuden rajasopimuksen Sopimuksessa rajat noudattivat neuvostotasavallan rajoja siten, että Virolle ennen toista maailman­sotaa kuuluneet osa Setumaata ja Narva­joen itäranta jäivät Venäjälle.

Mielipidetiedustelujen mukaan sopimusta vastusti 80 prosenttia virolaisista. Venäjän duuma ei kuitenkaan ratifioinut sopimusta, [53] koska Viro oli liittänyt sopimuksen ratifiointilain esipuheeseen maininnan neuvostomiehityksestä.

Tämä olisi Venäjän federaation mukaan estänyt sopimuksen olemasta lopullinen, koska maininta olisi tarjonnut mahdollisuuden myöhemmin esittää, että sopimus olisi ollut seurausta pätemättömästä oikeustilasta, miehityksestä, jolloin olisi jälleen ollut mahdollisuus palata Tarton rauhansopimukseen vuodelta Näin ollen sopimus ei astunut voimaan. Viro puolestaan ei pitänyt lisäystään neuvostomiehityksestä sopimuksen ratifioinnin perusteluihin merkityksellisenä. Rajasopimus allekirjoitettiin vihdoin helmikuussa Viron kansalaiset valitsevat paikkaisen yksikamarisen parlamentin, riigikogun , joka neljäs vuosi.

Vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Parlamentti valitsee presidentin , jonka on saatava taakseen kaksi kolmasosaa äänistä. Jos parlamentti ei pysty valitsemaan presidenttiä kolmen äänestyskerran jälkeen, valinta siirtyy valitsijakokoukselle.

Valitsijakokous koostuu parlamentin jäsenistä ja paikallisten itsehallintoelinten edustajista. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi vain kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Presidentti on myös Viron puolustusvoimien ylipäällikkö. Parlamenttivaaleissa on viiden prosentin äänikynnys. Puolueiden määrä on laskenut sittemmin noin puoleen. Valtakunnallisissa vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikilla yli vuotiailla Viron kansalaisilla.

Kolmen vuoden välein pidettävissä paikallisvaaleissa saavat äänestää kansalaisuudesta riippumatta kaikki 18 vuotta täyttäneet asukkaat. Viron pääministerinä on toiminut marraskuusta alkaen keskustapuolueen Jüri Ratas. Hallituksen muodostavat Viron keskustapuolue, sosiaalidemokraattinen puolue ja Isänmaan ja Res Publican liitto.

Riigikogussa on ollut vuoden vaalien jälkeen edustettuina kuusi puoluetta, jotka ovat suuruusjärjestyksessä Reformipuolue , Keskustapuolue , Sosiaalidemokraattinen puolue , Isänmaan ja Res Publican liitto , Vapaapuolue sekä Konservatiivinen kansanpuolue.

Viro jakaantuu hallinnollisesti maakunniksi viroksi maakond , jotka muodostuvat kunnista vald ja kaupungeista linn. Viro jakautuu viiteentoista maakuntaan. Eniten asukkaita on Harjumaalla   asukasta 1. Kaupunkeja on eniten Harjumaalla ja Itä-Virumaalla 4 kpl. Hiidenmaalla, Jõgevamaalla, Põlvamaalla, Raplamaalla, Saarenmaalla ja Valgamaalla ei ole yhtään kaupunkia. Kuntia on eniten Harjumaalla 12 kpl. Virossa on 15 kaupunkia, joissa oli vuoden alussa yhteensä   henkeä [62].

Niiden lisäksi Virossa on 32 entistä kaupunkia, joista kuntaliitosten myötä on tullut epäitsenäisiä kaupunkeja, joilla ei ole hallinnollista merkitystä. Oheisessa kartassa näkyy 15 suurimman kaupungin ja viiden maakuntakeskuksen Jõgeva, Jõhvi, Kärdla, Põlva, Rapla sijainti. Virossa on yhteensä 64 kuntaa. Viron kunnat koostuvat kylistä küla , kauppaloista alev , pienkauppaloista alevik ja epäitsenäisistä kaupungeista vallasisene linn. Kaupungit voidaan jakaa kaupunginosiksi asum.

Viron bruttokansantuote vuonna on noin 29 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ostovoimakorjattuna luku on noin 44 miljardia dollaria. Lukujen välinen ero supistui huomattavasti vuonna , sen jälkeen ero on vaihdellut vuosittain, mutta pysynyt keskimäärin selkeästi aiempaa pienempänä.

Viro on yliomavarainen sähkön tuotannon suhteen, ja sähköä on viety luvulla lähinnä Latviaan, satunnaisesti myös Liettuaan ja Suomeen [67]. Viron sähkö oli luvun alkuvuosina euroalueen halvinta [68].

Koillis-Virossa, Narvan seudulla, louhitaan öljyliusketta , joka on maan tärkein energianlähde. Palavankiven osuus Viron sähköntuotannosta on noin 90 prosenttia. Viron merkittävimmät luonnonvarat ovat öljyliuske ja metsät. Turpeella on jonkin verran merkitystä lämmön tuotannossa. Koska Viron mineraalivarat ovat niukat, sen talous perustuu pitkälti kevyeen teollisuuteen ja palveluihin, joita ovat matkailu, kauppa ja pankkitoiminta.

Viro sijaitsee idän ja lännen välisen vilkkaan kauppareitin varrella, ja maassa on aina ollut hyviä satamia: Viime vuosina myös informaatioteknologiasektori on kehittynyt nopeasti. Hyvin nopean kasvun jälkeen talous supistui jyrkästi vuonna , mutta elpyi hiljalleen seuraavalla vuosikymmenellä.

Viron valuutta on euro vuoden alusta lähtien. Aikaisemmin kruunu oli sidottu kiinteällä vaihtokurssilla Saksan markkaan. Viro otti ensimmäisenä maana käyttöön tasaveron vuonna Tuloveroprosentti oli silloin 29 prosenttia riippumatta henkilön tuloista.

Tärkeimpiä teollisuusalueita ovat pääkaupunki Tallinna, sitä ympäröivät alueet sekä Koillis-Viro. Suurimmat työnantajat ovat paperi-, puutavara- ja tekstiiliteollisuudessa. Yksi kahdestakymmenestä virolaisesta ansaitsee elantonsa maataloudella, kalastuksella ja metsänhoidolla.

Maanviljelyssä harjoitetaan muiden viljelykasvien kasvatuksen lisäksi muun muassa rapsin kasvatusta rapsiöljyn tuotantoon ja mansikanviljelyä. Talouden rakennemuutos kannustaa etsimään muita elinkeinoja perinteisen karjanhoidon ja maanviljelyn ohella. Oheiselinkeino maaseudulla on muun muassa maatilamatkailu. Elintarvikeostoksilla virolaiset yleensä suosivat kotimaisia tuotteita, mutta kotimaisen ruoan suosio on laskenut Virossa tasaisesti, ja virolaiset ostavat yhä enemmän ulkomaista ruokaa.

Pieni ja keskisuuri teollisuus ovat vallitsevia. Viron ulkomaankauppa on luvulla ollut vuosittain 12—14 mrd. Kauppatase on ollut viime vuosina jatkuvasti negatiivinen 1—3 mrd. Vuonna viennin arvo oli 11,6 mrd. Arvoltaan suurimmat tuotavat tuoteryhmät olivat lähes samoja: Suurimmillaan - vuosina ja - alijäämä oli noin 15 prosenttia. Viron suurin etninen ryhmä ovat virolaiset , joita oli vuoden alussa 69,1 prosenttia väestöstä. Suurin vähemmistöryhmä ovat venäläiset , joita oli vuonna noin   eli 25,1 prosenttia.

Seuraavaksi suurimmat vähemmistöryhmät ovat ukrainalaiset 1,7 prosenttia , valkovenäläiset 0,9 prosenttia , suomalaiset 7  henkilöä eli 0,6 prosenttia sekä juutalaiset 0,2 prosenttia ja tataarit 0,2 prosenttia. Uskonnoltaan he ovat ortodokseja ja he ovat säilyttäneet joitakin vanhoja kansanperinteitä.

Historiallisia vähemmistöjä ovat muun muassa vironruotsalaiset ja baltiansaksalaiset , joista vain rippeet säilyivät Virossa toisen maailmansodan jälkeen. Viron ainoa virallinen kieli on viro viroksi eesti keel. Vuoden väestötutkimuksen mukaan vironkielisiä eli etnisesti virolaisia oli 68,5 prosenttia maan vakinaisesta väestöstä. Muita merkittäviä kieliryhmiä olivat lopulla venäjänkieliset 29,6 prosenttia , ukrainankieliset 0,6 prosenttia , suomenkieliset 0,2 prosenttia ja valkovenäjänkieliset 0,1 prosenttia.

Kielellisesti etniset virolaiset kuuluvat itämerensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdessä suomalaisten kanssa.

Nykyinen Viron kielilaki on vuodelta Siihen on tehty voimaantulon jälkeen 17 korjausta. Aiemmin venäjänkieliset tekstit olivat kiellettyjä julkisilla paikoilla, ja esimerkiksi kauppa sai ikkunassaan kertoa vain viroksi mitä siellä myydään. Myöhemmin lakia lievennettiin niin, että myös vähemmistökieliset tekstit sallittiin, kunhan sama asia on kerrottu myös viroksi ja vironkielinen teksti on ensin.

Viroon on suunnitteilla uusi kielilaki, jonka tehtävä on varmistaa, että kansalaiset saavat palvelunsa viroksi ja kielen kehittyminen taataan. Lailla yritetään myös estää liiallista englannin käyttöä esimerkiksi turismikohteissa kuten Tallinnan vanhassa kaupungissa. Myös murteiden käyttö kirjakielessä on tarkoitus estää. Lakiluonnosta on arvosteltu ankarasti sensuroivana ja sananvapautta rajoittavana. Viron itsenäistyessä uudelleen maan kansalaisuuden saivat automaattisesti kaikki, joilla oli Viron kansalaisuus ensimmäisen itsenäisyyskauden aikana sekä heidän jälkeläisensä.

Muiden on Viron kansalaisuuden saadakseen osattava viron kieltä sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä [82]. Suurimmalla osalla vironvenäläisistä on nykyään Viron kansalaisuus [83] , mutta merkittävällä osalla alueen venäjänkielisistä on ainoastaan muukalaispassi ja Amnesty Internationalin raportti vuodelta syyttää Viroa edelleen venäjänkielisen vähemmistön sortamisesta [84]. Valtaosa Viron vakinaisista asukkaista on nykyisin Viron kansalaisia: Ilman kansalaisuutta olevien osuus on vähentynyt vuoden 32 prosentista 6 prosenttiin vuonna Venäjän kansalaisia asui Virossa joulukuussa noin 91  Koulutustaustaan liittyvät erot elin­ajan­odotteissa olivat Virossa vuonna Eurostatin tilastoimista maista suurimmat: Virossa ei ole valtionkirkkoa.

Kirkkokunnista merkittävimmät ovat evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko. Uskonto ei juurikaan näy jokapäiväisessä elämässä, ja Viro onkin varsin maallistunut maa. Vuoden Eurobarometrin kyselyn mukaan 16 prosenttia virolaisista uskoo Jumalaan, kun taas 54 prosenttia uskoo olevan olemassa jonkinlaisen henkiolennon tai elämänvoiman, ja 26 prosenttia ei usko, että olisi olemassa minkäänlaista henkiolentoa, jumalaa tai elämänvoimaa.

Tämän tutkimuksen mukaan virolaiset ovat Euroopan unionin vähiten uskonnollinen kansa. Vuoden väestölaskennassa Viron aikuisväestöstä 54 prosenttia ilmoitti olevansa uskonnottomia ja 29 prosenttia tunnustavansa jotain uskoa, enimmäkseen kristinuskoa.

Noin 16 prosenttia ei halunnut tai osannut vastata. Uskontokunnista yleisimmät olivat ortodoksit 16 prosenttia ja evankelis-luterilaiset 10 prosenttia. Valtion luvulla teettämässä kyselyssä 11 prosenttia väestöstä kertoi harjoittavansa maavaldia, vanhaa virolaista luonnonuskoa.

Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä puita tai lähteitä. Maauskoa edustaa Maavalla Koda -järjestö. Tarton yliopisto julkaisi vuonna tutkimuksen, jonka mukaan 58 prosentilla virolaisista on "oma usko, joka on riippumaton kirkkokunnista ja järjestäytyneistä uskonnoista".

Ateisteiksi ilmoittautui kymmenen prosenttia. Viron kulttuuri on saanut vaikutteita Baltian maiden , Suomen ja erityisesti saksalaisesta kulttuurista. Kansainvälisesti tunnetuimpia ja käännetyimpiä virolaisia kirjailijoita ovat Jaan Kross ja Jaan Kaplinski.

Erityisesti Kross oli merkittävä ja häntä pidettiin mahdollisena Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajana. Tammsaare ja Friedrich Reinhold Kreutzwald , joka kirjoitti virolaisen kansanrunouden pohjalta ja Kalevalan innoittamana Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin.

Suurin ja merkittävin virolainen kulttuuritapahtuma on kerran neljässä vuodessa pidettävät laulu- ja tanssijuhlat: Juhlien päätapahtuma järjestetään Tallinnan Laululavalla Lauluväljak. Kuoro- ja kansantanssikulttuuri yleisestikin ovat tärkeässä asemassa Virossa.

Ensimmäiset laulujuhlat pidettiin vuonna Vuonna järjestetyissä Virolaissyntyistä Arvo Pärtiä pidetään yhtenä luvun merkittävimmistä säveltäjistä. Muita tärkeimpiä virolaisia säveltäjiä ovat muun muassa sinfonikko Eduard Tubin sekä nuoremmasta polvesta Erkki-Sven Tüür. Kevyen ja klassisen laulun tärkein nimi Virossa oli Georg Ots. Virolainen keittiö on perinteisesti noudattanut vuodenaikojen rytmiä. Kesällä syödään puutarhan antimia kuten uusia perunoita.

Heinä—elokuussa syödään paljon esimerkiksi kampelaa. Syksyn tullen aletaan suosia raskaampia ruokia, kuten hapankaalia , uunipaistia, lihahyytelöitä, verimakkaraa sekä täyteläisiä keittoja ja pataruokia.

Tyypillisiä virolaisia ruokia ovat esimerkiksi hapatettu ruisleipä ja hapankaali sekä sian- ja vasikanlihasta virolaisittain valmistettu lihahyytelö sült.

Suosituinta lihaa on sianliha , jota nautitaan tavallisimmin perunan ja haudutetun hapankaalin kanssa. Suosittuja juomia ovat olleet maltainen kotikalja , sima ja olut. Jouluisin Virossa syödään perinteiseen tapaan hyvin runsaasti. Pieneksi maaksi Viroon on itsenäistymisen jälkeen noussut hyvin runsas tarjonta joukkoviestimiä. Virossa on kolme maanlaajuista televisioyhtiötä: Jälkimmäiset ovat ulkomaalaisten omistuksessa. Useat paikalliset kaapelikanavat tarjoavat venäjän- suomen-, ruotsin- ja latviankielisiä ohjelmia.

Julkiset radiolähetykset aloitti Viron radio Eesti Raadio. Vuonna aloittaneen Radio Kukun myötä yksityisten kanavien määrä lisääntyi nopeasti ja maassa oli 31 radiokanavaa, joista viisi julkisia Viron radion kanavia.

Virossa ilmestyy satoja sanoma- ja aikakauslehtiä. Suurimpia sanomalehtiä ovat päivälehdet Postimees 23,6 prosentin markkinaosuus vuonna ja Eesti Päevaleht 12,9 prosenttia sekä iltapäivälehti Õhtuleht 23,6 prosenttia. Viikkolehdistä suurin levikki on Eesti Ekspressillä 14 prosenttia , joka jo ennen Viron itsenäistymistä, alkoi ilmestyä ensimmäisenä riippumattomana virolaisena lehtenä.

Toiseksi suurin viikkolehti on Maaleht 11,6 prosenttia. Yksityisten televisio- ja radioyhtiöiden tapaan virolaiset lehdetkin ovat ulkomaisen pääoman kiinnostuksen kohde. Ruotsalainen Bonnier Group omistaa maan suurimman talouslehden Äripäevin.

Viroa kutsutaan joskus E-stoniaksi, viitaten internetin, matkapuhelinten ja sähköisten palvelujen yleisyyteen ja suosioon maassa. Maassa toimii kaksi uutistoimistoa. Baltic News Service on yksityinen vuonna perustettu uutistoimisto, jonka omistaa suomalainen Alma Media. Haarapääsky valittiin kansallislinnuksi luvun alussa. Viron luonnonsuojeluyhdistyksen vuonna järjestämässä kilpailussa valittiin kansalliskukaksi selvällä enemmistöllä ruiskaunokki. Kansalliskiveksi valittiin harmaa kalkkikivi.

Epävirallisena kansallispuuna pidetään tammea. Valtakunnalliset juhlapäivät ja vapaapäivät riigipühad: Valtakunnalliset merkkipäivät riiklikud tähtpäevad: Viron miesten koripallomaajoukkue on selviytynyt neljä kertaa lajin EM-kilpailuihin.

Vuoden Moskovan kesäolympialaisten eräitä tapahtumia, kuten purjehdus järjestettiin Tallinnassa. Vuonna Mihail Gorbatšovin pääsihteerikaudella vaihtui myös Viron kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri. Uusi pääsihteeri oli kansallismielinen Vaino Väljas. Marraskuussa Viron korkein neuvosto julisti maan suvereeniksi. Kansanäänestyksessä suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista. Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi Vuonna Viron hallitus määritteli   maan asukasta "ulkomaalaisiksi" ja määräsi heidät hakemaan oleskelulupaa.

Viimeiset Venäjän armeijan joukot vetäytyivät elokuuhun mennessä. Viron talous alkoi kasvaa kovaa vauhtia. Muun muassa kiinteistösijoituksilla oli suuri merkitys Viron talouden nousussa. Heikki Rausmaan väitöskirjan mukaan Viro alkoi vuodesta rakentaa demokraattisen markkinatalouden perustaa. Tällöin Suomi linjasi salaa tukevansa Viroa maksimaalisesti. Presidentti Mauno Koivisto ohjeisti ministereitä, että tuen voi kanavoida kulttuurin nimissä.

Poliittisempi rahoitus hoidettiin helmikuusta Tuglas-seuran kautta, ja seurasta tulikin virolaisten tukikohta Helsingissä. Ulkoministeri Lennart Meri oli ahkera vierailija. Muut Suomen ministeriöt tukivat Viron infrastruktuuria, yksityistiloja, koulutusta, terveydenhoitoa ja paikallishallinnon uudistamista. Viisumien määrä Suomeen nousi 4  Myös kunnat, järjestöt, puolueet ja yksityishenkilöt tukivat Viroa.

Helmikuussa Viro julisti päämääräkseen täyden itsenäisyyden, mutta Koivisto ja Harri Holkerin hallitus jatkoivat tukea hiljaisesti sen jälkeenkin.

Viro hyväksyttiin keväällä kuuden muun maan kanssa sotilasliitto Naton jäseneksi. Toukokuun alusta Virosta tuli myös Euroopan unionin jäsenvaltio yhdeksän muun maan kanssa. Vuosina — Viro soti Irakissa Yhdysvaltojen rinnalla. Vuonna Virolla oli joukkoja Irakissa noin 40 miestä. Sodassa kuoli kaksi ja haavoittui parikymmentä virolaista. Romahdus johtui maan kaikkien taloussektoreiden — niin tehdasteollisuuden, rakentamisen, vähittäiskaupan kuin vienninkin — nopeasta heikentymisestä.

Vuoden alussa Viron valuutaksi vaihdettiin euro. Aiempi valuutta oli Viron kruunu. Viro solmi uuden rajasopimuksen Sopimuksessa rajat noudattivat neuvostotasavallan rajoja siten, että Virolle ennen toista maailman­sotaa kuuluneet osa Setumaata ja Narva­joen itäranta jäivät Venäjälle. Mielipidetiedustelujen mukaan sopimusta vastusti 80 prosenttia virolaisista. Venäjän duuma ei kuitenkaan ratifioinut sopimusta, [53] koska Viro oli liittänyt sopimuksen ratifiointilain esipuheeseen maininnan neuvostomiehityksestä.

Tämä olisi Venäjän federaation mukaan estänyt sopimuksen olemasta lopullinen, koska maininta olisi tarjonnut mahdollisuuden myöhemmin esittää, että sopimus olisi ollut seurausta pätemättömästä oikeustilasta, miehityksestä, jolloin olisi jälleen ollut mahdollisuus palata Tarton rauhansopimukseen vuodelta Näin ollen sopimus ei astunut voimaan.

Viro puolestaan ei pitänyt lisäystään neuvostomiehityksestä sopimuksen ratifioinnin perusteluihin merkityksellisenä. Rajasopimus allekirjoitettiin vihdoin helmikuussa Viron kansalaiset valitsevat paikkaisen yksikamarisen parlamentin, riigikogun , joka neljäs vuosi. Vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Parlamentti valitsee presidentin , jonka on saatava taakseen kaksi kolmasosaa äänistä. Jos parlamentti ei pysty valitsemaan presidenttiä kolmen äänestyskerran jälkeen, valinta siirtyy valitsijakokoukselle.

Valitsijakokous koostuu parlamentin jäsenistä ja paikallisten itsehallintoelinten edustajista. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi vain kahdeksi kaudeksi peräkkäin.

Presidentti on myös Viron puolustusvoimien ylipäällikkö. Parlamenttivaaleissa on viiden prosentin äänikynnys. Puolueiden määrä on laskenut sittemmin noin puoleen. Valtakunnallisissa vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikilla yli vuotiailla Viron kansalaisilla. Kolmen vuoden välein pidettävissä paikallisvaaleissa saavat äänestää kansalaisuudesta riippumatta kaikki 18 vuotta täyttäneet asukkaat.

Viron pääministerinä on toiminut marraskuusta alkaen keskustapuolueen Jüri Ratas. Hallituksen muodostavat Viron keskustapuolue, sosiaalidemokraattinen puolue ja Isänmaan ja Res Publican liitto. Riigikogussa on ollut vuoden vaalien jälkeen edustettuina kuusi puoluetta, jotka ovat suuruusjärjestyksessä Reformipuolue , Keskustapuolue , Sosiaalidemokraattinen puolue , Isänmaan ja Res Publican liitto , Vapaapuolue sekä Konservatiivinen kansanpuolue.

Viro jakaantuu hallinnollisesti maakunniksi viroksi maakond , jotka muodostuvat kunnista vald ja kaupungeista linn. Viro jakautuu viiteentoista maakuntaan. Eniten asukkaita on Harjumaalla   asukasta 1. Kaupunkeja on eniten Harjumaalla ja Itä-Virumaalla 4 kpl. Hiidenmaalla, Jõgevamaalla, Põlvamaalla, Raplamaalla, Saarenmaalla ja Valgamaalla ei ole yhtään kaupunkia.

Kuntia on eniten Harjumaalla 12 kpl. Virossa on 15 kaupunkia, joissa oli vuoden alussa yhteensä   henkeä [62]. Niiden lisäksi Virossa on 32 entistä kaupunkia, joista kuntaliitosten myötä on tullut epäitsenäisiä kaupunkeja, joilla ei ole hallinnollista merkitystä. Oheisessa kartassa näkyy 15 suurimman kaupungin ja viiden maakuntakeskuksen Jõgeva, Jõhvi, Kärdla, Põlva, Rapla sijainti.

Virossa on yhteensä 64 kuntaa. Viron kunnat koostuvat kylistä küla , kauppaloista alev , pienkauppaloista alevik ja epäitsenäisistä kaupungeista vallasisene linn. Kaupungit voidaan jakaa kaupunginosiksi asum. Viron bruttokansantuote vuonna on noin 29 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Ostovoimakorjattuna luku on noin 44 miljardia dollaria. Lukujen välinen ero supistui huomattavasti vuonna , sen jälkeen ero on vaihdellut vuosittain, mutta pysynyt keskimäärin selkeästi aiempaa pienempänä. Viro on yliomavarainen sähkön tuotannon suhteen, ja sähköä on viety luvulla lähinnä Latviaan, satunnaisesti myös Liettuaan ja Suomeen [67].

Viron sähkö oli luvun alkuvuosina euroalueen halvinta [68]. Koillis-Virossa, Narvan seudulla, louhitaan öljyliusketta , joka on maan tärkein energianlähde. Palavankiven osuus Viron sähköntuotannosta on noin 90 prosenttia. Viron merkittävimmät luonnonvarat ovat öljyliuske ja metsät. Turpeella on jonkin verran merkitystä lämmön tuotannossa.

Koska Viron mineraalivarat ovat niukat, sen talous perustuu pitkälti kevyeen teollisuuteen ja palveluihin, joita ovat matkailu, kauppa ja pankkitoiminta. Viro sijaitsee idän ja lännen välisen vilkkaan kauppareitin varrella, ja maassa on aina ollut hyviä satamia: Viime vuosina myös informaatioteknologiasektori on kehittynyt nopeasti.

Hyvin nopean kasvun jälkeen talous supistui jyrkästi vuonna , mutta elpyi hiljalleen seuraavalla vuosikymmenellä. Viron valuutta on euro vuoden alusta lähtien. Aikaisemmin kruunu oli sidottu kiinteällä vaihtokurssilla Saksan markkaan.

Viro otti ensimmäisenä maana käyttöön tasaveron vuonna Tuloveroprosentti oli silloin 29 prosenttia riippumatta henkilön tuloista. Tärkeimpiä teollisuusalueita ovat pääkaupunki Tallinna, sitä ympäröivät alueet sekä Koillis-Viro. Suurimmat työnantajat ovat paperi-, puutavara- ja tekstiiliteollisuudessa.

Yksi kahdestakymmenestä virolaisesta ansaitsee elantonsa maataloudella, kalastuksella ja metsänhoidolla. Maanviljelyssä harjoitetaan muiden viljelykasvien kasvatuksen lisäksi muun muassa rapsin kasvatusta rapsiöljyn tuotantoon ja mansikanviljelyä.

Talouden rakennemuutos kannustaa etsimään muita elinkeinoja perinteisen karjanhoidon ja maanviljelyn ohella. Oheiselinkeino maaseudulla on muun muassa maatilamatkailu. Elintarvikeostoksilla virolaiset yleensä suosivat kotimaisia tuotteita, mutta kotimaisen ruoan suosio on laskenut Virossa tasaisesti, ja virolaiset ostavat yhä enemmän ulkomaista ruokaa.

Pieni ja keskisuuri teollisuus ovat vallitsevia. Viron ulkomaankauppa on luvulla ollut vuosittain 12—14 mrd. Kauppatase on ollut viime vuosina jatkuvasti negatiivinen 1—3 mrd. Vuonna viennin arvo oli 11,6 mrd.

Arvoltaan suurimmat tuotavat tuoteryhmät olivat lähes samoja: Suurimmillaan - vuosina ja - alijäämä oli noin 15 prosenttia. Viron suurin etninen ryhmä ovat virolaiset , joita oli vuoden alussa 69,1 prosenttia väestöstä.

Suurin vähemmistöryhmä ovat venäläiset , joita oli vuonna noin   eli 25,1 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vähemmistöryhmät ovat ukrainalaiset 1,7 prosenttia , valkovenäläiset 0,9 prosenttia , suomalaiset 7  henkilöä eli 0,6 prosenttia sekä juutalaiset 0,2 prosenttia ja tataarit 0,2 prosenttia. Uskonnoltaan he ovat ortodokseja ja he ovat säilyttäneet joitakin vanhoja kansanperinteitä.

Historiallisia vähemmistöjä ovat muun muassa vironruotsalaiset ja baltiansaksalaiset , joista vain rippeet säilyivät Virossa toisen maailmansodan jälkeen. Viron ainoa virallinen kieli on viro viroksi eesti keel. Vuoden väestötutkimuksen mukaan vironkielisiä eli etnisesti virolaisia oli 68,5 prosenttia maan vakinaisesta väestöstä.

Muita merkittäviä kieliryhmiä olivat lopulla venäjänkieliset 29,6 prosenttia , ukrainankieliset 0,6 prosenttia , suomenkieliset 0,2 prosenttia ja valkovenäjänkieliset 0,1 prosenttia. Kielellisesti etniset virolaiset kuuluvat itämerensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdessä suomalaisten kanssa. Nykyinen Viron kielilaki on vuodelta Siihen on tehty voimaantulon jälkeen 17 korjausta.

Aiemmin venäjänkieliset tekstit olivat kiellettyjä julkisilla paikoilla, ja esimerkiksi kauppa sai ikkunassaan kertoa vain viroksi mitä siellä myydään. Myöhemmin lakia lievennettiin niin, että myös vähemmistökieliset tekstit sallittiin, kunhan sama asia on kerrottu myös viroksi ja vironkielinen teksti on ensin. Viroon on suunnitteilla uusi kielilaki, jonka tehtävä on varmistaa, että kansalaiset saavat palvelunsa viroksi ja kielen kehittyminen taataan. Lailla yritetään myös estää liiallista englannin käyttöä esimerkiksi turismikohteissa kuten Tallinnan vanhassa kaupungissa.

Myös murteiden käyttö kirjakielessä on tarkoitus estää. Lakiluonnosta on arvosteltu ankarasti sensuroivana ja sananvapautta rajoittavana. Viron itsenäistyessä uudelleen maan kansalaisuuden saivat automaattisesti kaikki, joilla oli Viron kansalaisuus ensimmäisen itsenäisyyskauden aikana sekä heidän jälkeläisensä. Muiden on Viron kansalaisuuden saadakseen osattava viron kieltä sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä [82].

Suurimmalla osalla vironvenäläisistä on nykyään Viron kansalaisuus [83] , mutta merkittävällä osalla alueen venäjänkielisistä on ainoastaan muukalaispassi ja Amnesty Internationalin raportti vuodelta syyttää Viroa edelleen venäjänkielisen vähemmistön sortamisesta [84].

Valtaosa Viron vakinaisista asukkaista on nykyisin Viron kansalaisia: Ilman kansalaisuutta olevien osuus on vähentynyt vuoden 32 prosentista 6 prosenttiin vuonna Venäjän kansalaisia asui Virossa joulukuussa noin 91  Koulutustaustaan liittyvät erot elin­ajan­odotteissa olivat Virossa vuonna Eurostatin tilastoimista maista suurimmat: Virossa ei ole valtionkirkkoa.

Kirkkokunnista merkittävimmät ovat evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko. Uskonto ei juurikaan näy jokapäiväisessä elämässä, ja Viro onkin varsin maallistunut maa. Vuoden Eurobarometrin kyselyn mukaan 16 prosenttia virolaisista uskoo Jumalaan, kun taas 54 prosenttia uskoo olevan olemassa jonkinlaisen henkiolennon tai elämänvoiman, ja 26 prosenttia ei usko, että olisi olemassa minkäänlaista henkiolentoa, jumalaa tai elämänvoimaa.

Tämän tutkimuksen mukaan virolaiset ovat Euroopan unionin vähiten uskonnollinen kansa. Vuoden väestölaskennassa Viron aikuisväestöstä 54 prosenttia ilmoitti olevansa uskonnottomia ja 29 prosenttia tunnustavansa jotain uskoa, enimmäkseen kristinuskoa. Noin 16 prosenttia ei halunnut tai osannut vastata. Uskontokunnista yleisimmät olivat ortodoksit 16 prosenttia ja evankelis-luterilaiset 10 prosenttia.

Valtion luvulla teettämässä kyselyssä 11 prosenttia väestöstä kertoi harjoittavansa maavaldia, vanhaa virolaista luonnonuskoa. Valtio on rauhoittanut useita satoja pyhiä luonnonkohteita, jotka ovat yleensä puita tai lähteitä. Maauskoa edustaa Maavalla Koda -järjestö. Tarton yliopisto julkaisi vuonna tutkimuksen, jonka mukaan 58 prosentilla virolaisista on "oma usko, joka on riippumaton kirkkokunnista ja järjestäytyneistä uskonnoista". Ateisteiksi ilmoittautui kymmenen prosenttia.

Viron kulttuuri on saanut vaikutteita Baltian maiden , Suomen ja erityisesti saksalaisesta kulttuurista. Alakohtaisesti tarkasteltuna eniten yrittäjiä toimi vuonna tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen korjaamisen alalla, joilla yrittäjiä oli yhteensä 4,8 miljoonaa.

Tämä on 16 prosenttia kaikista EU: Ruotsin Malmöstä kotoisin oleva freelance-oopperalaulaja Hanna-Maria tietää tämän omakohtaisesti. Kun hän kaipasi uusia haasteita, hän otti yhteyttä paikalliseen EURES-neuvojaan, joka auttoi häntä pääsemään Saksan työvoimapalvelun kautta koe-esiintymiseen Hampuriin. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Haluaisin todella saada työtilaisuuksia Saksassa. Siellä on paljon enemmän oopperataloja kuin Ruotsissa ja monissa muissa Euroopan maissa. Hanna-Maria on opiskellut saksaa kolme vuotta, joten hän osaa kieltä jonkin verran ja kehittyisi siinä varmasti nopeasti, jos muuttaisi Saksaan.

Hän pystyy jo laulamaan saksaksi ja hyödyntää itsensä työllistävänä ammattilaisena täysin kaiken saatavilla olevan paikallisen ja alaa koskevan asiantuntija-avun. Taking a look at self-employed in the EU — Eurostatin raportti. Pakkaa kenkälaatikko täyteen lasta ilahduttavia tavaroita: Kaiken tavaran tulee olla uutta ja ehjää.

Älä laita teippiä valmiin lahjan ympärille. Lisää halutessasi pakettiin vielä muuta lapselle sopivaa tavaraa, esimerkiksi hiuskoristeita, tarroja, taskulamppu tai laskin. Käytettyjä tai vaurioituneita tavaroita tai vaatteita, karkkia tai suklaata, hammastahnaa, shampoota tai voiteita, sotaan, väkivaltaan, tai noituuteen viittaavia tavaroita, ruokaa tai nesteitä, särkyvää, rahaa, linkkuveitsiä tai muita teräaseita. Tärkeimpänä - rukoile lapsen puolesta, joka vastaanottaa lahjasi.

Voit lisätä pakettiin myös henkilökohtaisen viestin tai kuvan. Suositeltava lahjoitus yhtä kenkälaatikkolahjaa kohden on 5 euroa. Vie kenkälaatikkolahjasi paikalliseen palautuspisteeseen marraskuun kolmannella viikolla Palautuspisteiden sijainnit ja aukioloajat näet tästä.

Eurooppa viro maria service -

Kenkälaatikko Nouda laatikkoaihio palautuspisteestä tai tilaa ilmaiseksi tästä. Kun Neuvosto-Eestistä tuli Viro: Virossa on tavattu lintulajia, joista pesii Virossa säännöllisesti. Viro sijaitsee idän ja lännen välisen vilkkaan kauppareitin varrella, ja maassa on aina ollut hyviä satamia: Pohjois- ja Länsi-Virossa on laaja kalkkikivitasanko, joka on osa Baltian klinttiä. Vanhimmat suot ovat 7  — 8  vuotta vanhoja. Isot petolinnut menestyvät suurten luonnonsuojelualueiden takia. Asian jatkokäsittelyssä Viron parlamentti kielsi Viron kommunistisen puolueen toiminnan maanpetoksellisena. Yleisimpiä niistä ovat peipposirittäjätiltalttipunarintametsäkirvinen ja rautiainen. Joukkue ei selviytynyt lohkosta jatkoon. eurooppa viro maria service

0 thoughts on “Eurooppa viro maria service

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *