Tallinn v runo

tallinn v runo

Sitä suuremmalla syyllä tulee arvostaa kustantajia, jotka antavat tempaista itsensä mukaan runouden kustannusseikkailuun. Keitä runoilijoita sitten julkaistaan? Vaikka suomalaista runoutta julkaistaankin viroksi verrattain vähän, muuta suomalaista kirjallisuutta vironnetaan monta kertaa enemmän kuin mitä vironkielistä suomennetaan. Viime vuonna ilmestyi 69 suomalaista kirjaa viroksi. Suurin osa oli tietokirjallisuutta, mutta esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden 14 kirjan edustus on myös merkittävä.

Ei ole mikään salaisuus, että niin Suomessa kuin Virossakin lukijakunta on moninkertaisesti suurempi proosan kuin lyriikan kohdalla. Kaikesta huolimatta suomi oli viime vuonna vasta kuudenneksi suosituin vieras kieli, josta käännettiin viroksi. Suurinta käännös juhlaa vietetään festivaaleilla ja markkinoilla Vaikka suomalaista runoutta julkaistaan viroksi vähemmän kuin virolaista suomeksi, kirjallisuustapahtumien esiintymislavoilla kuullaan runokäännöksiä yhtä paljon Itämeren kummallakin rannalla.

Kirjallisuusfestivaalit ja kirjamessut ovatkin korvaamattomia runosillan rakentajia ja kunnossapitäjiä. Niillä syntyvät uudet yhteydet sekä ideat lisätä runouden näkyvyyttä ja tunnettavuutta sillan kummassakin päässä. Kahden pienen naapurimaan on järkevää tehdä yhteistyötä silloinkin, kun runoilijavieraita kutsutaan kaukaisemmistakin maista.

Esimerkiksi tarttolaisella Jaan Malinilla ja turkulaisella Esa Hirvosella on tiivis yhteistyö. Nämä runoilija-festivaalijärjestäjät eivät pelkästään vieraile toistensa kirjallisuustapahtumissa, vaan koostavat Hullunud Tartu ja TartSlämm -tapahtumien ja Varsinais-Suomen Runoviikon ohjelman niin, että osa ulkomailta kutsutuista vieraista esiintyy kummankin maan tapahtumissa saman viikon aikana.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Malin ja Hirvonen ovat jakaneet kymmenkunta Viron ja Suomen ulkopuolelta tulevaa esiintyjää. Niiden lisäksi Runoviikolla on vieraillut saman verran virolaisrunoilijoita. Pilt ja sõna Luul, Vaikka suuri osa kirjallisuusfestivaaleille käännetystä runoudesta ei pääse koskaan kirjojen kansien väliin, kansainväliset kirjallisuustapahtumat edesauttavat uusien käännöskirjojen julkaisemista.

Eeva Park kertoo, että ajatus koota virolaista ja suomalaista runoutta yksien kansien väliin lähti liikkeelle Runoviikon junamatkasta Turusta Jyväskylään. Myös Jukka Itkosen runokokoelma Mõnus sajuilm Tammerraamat, toteutui kirjalijakohtaamisesta.

Itkonen ja hänen virolainen kollegansa Leelo Tungal tutustuivat Runoajelu-festivaalilla, jonka ansiosta Tungal innostui kokoamaan ja kääntämään Itkosen runoja uudeksi kokoelmaksi. Joskus käännöskokoelma on julkaistu varta vasten kirjallisuustapahtumaa silmällä pitäen: Runokokoelma toi Laaksosen kolmen kaupungin mittaiselle runokiertueelle Viroon. Kiertueen viimeinen etappi oli Kirjanike Maja eli Kirjailijoiden talo Tallinnassa, jossa Laaksonen kertoi runoistaan eilen keskiviikkona.

Yleisö näytti hyrähtelyistä päätellen sekä viihtyvän Laaksosen runomaailmassa että ymmärtävän Hiidenmaan murretta, vaikka kokoelman lopussa onkin sanasto Hiidenmaa — Viro. Laaksonen itse luki runoja suomeksi, mutta yleisö sai kuulla runot näyttelijä Margus Taborin ja kääntäjä Järvi Koklan esittäminä myös Hiidenmaan murteella. Kielten kirjoa täydensi latviaksi Laaksosen runoja lausunut kääntäjä Guntars Godiņš.

Heli Laaksosen ja Viron suhde alkoi vuonna , kun hän saapui opiskelemaan Tarton yliopistoon. Opiskelijaelämän, lämmityskatkojen ja makaronin keiton ohessa Laaksonen kertoo tuolloin oivaltaneensa, että runoilijat ovat tavallisia ihmisiä, ei tarvitse olla jotenkin erityisen akateeminen.

Mistä tietää että on jonkin tason OG suomiräppigeimeissä? Siitä, että rojaltit ovat kilahtaneet tilille markkoina? No siitäkin, mutta yksi rastitettava ruutu on myös se, että on joskus ollut mukana takavuosien Jyrkissä. Otetaan tähän väliin nuoremmille pieni tietoisku: Kanadalaisen MuchMusic-kanavan ideaa lainannut ohjelma lähetettiin suorana lähetyksenä Helsingin ydinkeskustasta Lasipalatsin studiolta.

Kulttisarjaa tehtiin vuosien välillä yhteensä puolentoista tunnin mittaista jaksoa. Jyrki oli aikansa tärkein esityskanava kotimaisille musiikkivideoille, ja se ehtikin esittää yli musiikkivideota elinkaarensa aikana. Nyt joku hieno ihminen on tehnyt todellisen kulttuuriteon, sillä YouTubeen on ladattu ainakin parin tunnin edestä materiaalia ohjelmasta. Mikä parasta, ladatut videot keskittyvät sataprosenttisesti Jyrkin hiphop-antiin.

Sen pidempää horisematta alla muutamia poimintoja.

Tallinn v runo -

Heli Laaksosen ja Viron suhde alkoi vuonnakun hän saapui opiskelemaan Tarton yliopistoon. Kielten kirjoa täydensi latviaksi Laaksosen runoja lausunut kääntäjä Guntars Godiņš. Mutta miten kummassa virolaisesta musiikista tuli sitä mitä se on? Saima Harmaja kirjoitti ylioppilaaksi Suomalaisesta Yhteiskoulusta ja aloitti Helsingin yliopistossa syksyllä uusien kielten ja kirjallisuuden opinnot.

: Tallinn v runo

Pikkarit myy ilmainen pillu Unga ryskspråkiga vill ställa upp för Estland: Oma kieli teki virolaisista kansan, ja halu omiin peltoihin kannusti taistelemaan. Artikkeli on julkaistu viroksi kulttuurilehti Sirpissä Heli Laaksosen ja Viron suhde alkoi vuonnakun hän saapui opiskelemaan Tarton yliopistoon. Eikö se ole syvällistä?
SEXWORK JKL MALMIN LUKIO Autolla Kävellen Pyöräillen   näytä vaihtoehdot piilota vaihtoehdot Vältä tietulleja Vältä moottoriteitä. Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi. Suomessa on nykyään paljon aktiivisia ja ammattitaitoisia kääntäjiä, jotka tuntevat syvällisesti virolaista kirjallisuutta. Aina on jotain monimutkasta, kun on ihmisten kanssa tekemisissä. Hän halusi saada elämänsä järjestykseen, ikään kuin etäisyyttä rakkauteensa, ja hän matkusti syyskuun jälkipuoliskolla Tarttoon, jossa viipyi kolme kuukautta; Suomeen hän palasi vasta joulun alla. Mikäpä sopisi siniseen, mustaan ja valkoiseen talvipäivään tallinn v runo kuin virolainen nykymusiikki, tarjoiltuna ECM-yhtiön minimalistisessa kääreessä! Voit tutustua tietosuojalausekkeeseen tästä.
Tallinn v runo 162
Dhea tulli kouvolatukka 36
tallinn v runo

Parhaimpinakin vuosina suomalaisia runokirjoja julkaistaan vain yksi tai kaksi. Vuosi antoi kuitenkin toivoa paremmasta, sillä Virossa ilmestyi kerrassaan kolme suomalaista runoutta esittelevää teosta: Sitä suuremmalla syyllä tulee arvostaa kustantajia, jotka antavat tempaista itsensä mukaan runouden kustannusseikkailuun.

Keitä runoilijoita sitten julkaistaan? Vaikka suomalaista runoutta julkaistaankin viroksi verrattain vähän, muuta suomalaista kirjallisuutta vironnetaan monta kertaa enemmän kuin mitä vironkielistä suomennetaan. Viime vuonna ilmestyi 69 suomalaista kirjaa viroksi.

Suurin osa oli tietokirjallisuutta, mutta esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden 14 kirjan edustus on myös merkittävä. Ei ole mikään salaisuus, että niin Suomessa kuin Virossakin lukijakunta on moninkertaisesti suurempi proosan kuin lyriikan kohdalla. Kaikesta huolimatta suomi oli viime vuonna vasta kuudenneksi suosituin vieras kieli, josta käännettiin viroksi.

Suurinta käännös juhlaa vietetään festivaaleilla ja markkinoilla Vaikka suomalaista runoutta julkaistaan viroksi vähemmän kuin virolaista suomeksi, kirjallisuustapahtumien esiintymislavoilla kuullaan runokäännöksiä yhtä paljon Itämeren kummallakin rannalla.

Kirjallisuusfestivaalit ja kirjamessut ovatkin korvaamattomia runosillan rakentajia ja kunnossapitäjiä. Niillä syntyvät uudet yhteydet sekä ideat lisätä runouden näkyvyyttä ja tunnettavuutta sillan kummassakin päässä.

Kahden pienen naapurimaan on järkevää tehdä yhteistyötä silloinkin, kun runoilijavieraita kutsutaan kaukaisemmistakin maista. Esimerkiksi tarttolaisella Jaan Malinilla ja turkulaisella Esa Hirvosella on tiivis yhteistyö.

Nämä runoilija-festivaalijärjestäjät eivät pelkästään vieraile toistensa kirjallisuustapahtumissa, vaan koostavat Hullunud Tartu ja TartSlämm -tapahtumien ja Varsinais-Suomen Runoviikon ohjelman niin, että osa ulkomailta kutsutuista vieraista esiintyy kummankin maan tapahtumissa saman viikon aikana.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Malin ja Hirvonen ovat jakaneet kymmenkunta Viron ja Suomen ulkopuolelta tulevaa esiintyjää. Niiden lisäksi Runoviikolla on vieraillut saman verran virolaisrunoilijoita. Pilt ja sõna Luul, Vaikka suuri osa kirjallisuusfestivaaleille käännetystä runoudesta ei pääse koskaan kirjojen kansien väliin, kansainväliset kirjallisuustapahtumat edesauttavat uusien käännöskirjojen julkaisemista. Eeva Park kertoo, että ajatus koota virolaista ja suomalaista runoutta yksien kansien väliin lähti liikkeelle Runoviikon junamatkasta Turusta Jyväskylään.

Myös Jukka Itkosen runokokoelma Mõnus sajuilm Tammerraamat, toteutui kirjalijakohtaamisesta. Itkonen ja hänen virolainen kollegansa Leelo Tungal tutustuivat Runoajelu-festivaalilla, jonka ansiosta Tungal innostui kokoamaan ja kääntämään Itkosen runoja uudeksi kokoelmaksi.

Joskus käännöskokoelma on julkaistu varta vasten kirjallisuustapahtumaa silmällä pitäen: Runoilijasta ja hänen teoksestaan kirjoitti kahdessakin julkaisussa myönteisesti Esa Mäkijärvi , joka on järjestänyt Helsinki Poetry Connection slämmejä myös Tallinnassa.

Helsinki Poetry Connection on järjestänyt yli kansainvälistä runotapahtumaa ja tuonut yhteen myös suomalaisia ja virolaisia runoilijoita. Lava-antologia Poesia, esittelee ryhmän toimintaa ja siinä mukana olleiden runoilijoiden tuotantoa, kuten virolaisen fs: Suomalaisen runouden tunnettavuutta Virossa ovat edistäneet myös kirjallisuusfestivaalit HeadRead ja Prima vista sekä Suomen Viron-instituutti ja Tampere Maja.

Suomessa pääsee tapaamaan virolaisia kirjailijoita festivaalien lisäksi Helsingin ja Turun kirjamessuilla sekä tietysti Viro-instituutin, Suomen Viro-yhdistysten liiton ja Tuglas-seuran tapahtumissa — esimerkiksi Virolaisen kirjallisuuden viikolla ja Martin markkinoilla. Sekä runotapahtumia että niiden järjestäjiä on paljon. Kiinnostus runoutta kohtaan on siis vahva riippumatta siitä, millaiseksi runoteosten kokonaismäärä tänä vuonna muodostuu.

Artikkeli on julkaistu viroksi kulttuurilehti Sirpissä Viro täytää vuotta lauantaina Juhlaviikon aikana Yle Radio 1: Musiikkia, historiaa, kulttuuria, ajankohtaisia aiheita.

Päivän mietelause Klo 6. Mietelauseena kuullaan ote virolaisen runoilijan Lydia Koidulan runosta Eesti Muld ja eesti süda. Viro - satavuotias pikkuveli Klo Tasaisen maan laulut Klo Mikäpä sopisi siniseen, mustaan ja valkoiseen talvipäivään paremmin kuin virolainen nykymusiikki, tarjoiltuna ECM-yhtiön minimalistisessa kääreessä!

Mutta miten kummassa virolaisesta musiikista tuli sitä mitä se on? Ote teoksesta Maapallo - Maantieteellinen tietokirja.

Viro juhlii satavuotista itsenäisyyttä Klo Suomella ja Virolla on ollut paljon yhteistä, mutta erääksi erottavaksi tekijäksi nousee suhde saksalaisiin. Sata vuotta sitten saksalaiset olivat virolaisille nimenomaan miehittäjiä ja Suomen valkoisille hyödyllisiä kumppaneita. Satavuotiaan Viron tasavallan nykytaide Klo Virolainen nykytaide valtaa Kiasman, kun Viron tasavalta täyttää sata vuotta. Viron kielen historia Klo Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Ote tasavallan presidentti Urho Kekkosen viroksi pidetystä puheesta Tarton yliopiston juhlasalissa Ote virolaisen kirjailijan Friedebert Tuglasin tekstistä.

Narrin aamulaulu Klo Viron ääni Georg Ots. Virolainen Klassista kahteen Klo Mälestuste bulvar Klo 9. Euroopanpähkinäpensas on Suomessa luontaisesti eteläinen laji.

Pähkinäpensaasta ei juuri suomenkielistä kansanperinneaineistoa löydy, mutta Virosta sitäkin runsaammin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén 2. Ilusat sünnipäeva, aastane Eesti! Ohjelmapäällikkö Kaj Färm kommentoi kuuntelijapalautetta. Satavuotias Viro - Maaorjuudesta kansallisvaltioksi Klo Oma kieli teki virolaisista kansan, ja halu omiin peltoihin kannusti taistelemaan. Virolainen Faunin iltapäivä Klo Viron vuotisjuhlakonsertti Estonia-teatterissa Klo Viron Filharmonian kamarikuoro ja Tallinnan kamariorkesteri, joht.

Viron vaiheita radiodraaman kertomina Viron kansallisvaltion juuret ovat kielessä, laulussa ja haaveessa omista pelloista. Jokainen meistä tietää vanhenevansa. Jokainen meistä tietää vanhenevansa, mutta silti se yllättää. Ikääntyminen vaikuttaa ihmiseen sisäisesti ja ulkoisesti. Mikä laulu jäi lapsuudesta soimaan sinun sydämeesi? Musiikkimuistot elävät vahvoina läpi elämän. Muistamme, miten surullinen laulu itketti ja hilpeä viisu tanssitti. Äidin hyräilemä kehtolaulu loi rauhaa ja turvaa ja opettajan harmoonisäestyksen sointi värisi iholla.

Pieniin sydämiin syöpyneet laulut pysyvät aina mielessä. Niistä syntyy tunteita, elämyksiä ja ikuisia muistijälkiä. Mielensäpahoittaja - osainen viihdekuunnelmasarja. KirjailijaTuomas Kyrön Mielensäpahoittaja sai aikanaan alkunsa Radioteatterissa, ja tänä kesänä kansan rakastama kiukkupussi seikkailee radiossa jälleen!

Sarja alkaa Yle Radio 1: Tällä kertaa Mielensäpahoittaja lähtee maailmalle. Richard Wagnerin ooppera Parsifal kuullaan Yle Radio 1: Teos taltioidaan Kansallisoopperassa aiemmin samana päivänä. Wagnerin viimeisessä oopperassa uppoudutaan mysteereihin. Teos on enemmän kuin oopperaa, se on kuin matka toiseen todellisuuteen, sukellus syvälle myyttien maailmaan. Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia.

0 thoughts on “Tallinn v runo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *